Eilen pinkaistiin lapsosen kanssa nopeasti (lähtö otti tunnin, kun tuli kakkahätä lapselle ja hampaat oli pesemättä ja tuli posti ja ja ja...). Siellähän se väliovikuski jo nosteli peräänsä, kun oli tipauttanut nipun ovia keskelle pihaa (voi kunka kätevää sen mielestä).

Yritin sitten nopeasti tsekata nipun, että oliko kaikki mitä piti. Ihan kuin muistaisin mitä 2005 keväällä tuli tilattua synnytyksen jälkihuuruissa ja imetysdementiassa. Ei mitään havaintoa oven mallista, mutta jotain peiliovia ne ilmeisesti on. Jep jep. Nyt olis ovet, muttei niitä kai heti laiteta.

Nyt on kaikki rakkaan talotehtaamme tuotteet sitten tontilla. Mitään ei pitäis kai puuttua. No montahan kertaa on silti pitäny rautakaupassa käydä, onkohan mies laskenu määriä? Ainakin ne tytsyt moikkaa sitä siellä kaupassa. Onneksi saadaan hyvät alet, ainakin vielä.